Eräällä sivustolla jossa olen aktiivikäyttäjänä ja käyn paljon keskusteluja muiden käyttäjien kanssa, julkaistiin toisen käyttäjän tekemänä kirjoitus, joka kertoi hyvin ilmiselvästi minusta. Kirjoitus oli kritiikkiä, joka kuvaili lähinnä tapaani keskustella muiden ihmisten kanssa. Ja ei, se ei ollut kovinkaan positiivinen luonteeltaan.

Tämä kirjoitus, yksi helvetin ärsyttävä, yhdentekevä teksti, sai aika pitkän maniaputken suistumaan öh, yhdessä, kahdessa, kolmessa sekunnissa sellaseksi itseinhoksi, ettei pysty paikallaan edes istumaan. Reaktio oli tietenkin yliampuva vastaus kirjoitukseen jossa yritin selittää tekemisiäni, kunnes tajusin etten osaa, jonka jälkeen julkistin että missään ei ole enää mitään merkitystä. Ei sillä miten mä keskustelen, ei sillä mitä muut ajattelee. Ei sillä olenko mä ylipäätään olemassa, tai ihmiset ylipäätään. Kaikki on vaan yksinkertaisesti paskaa, eikä siitä pääse yli taikka ympäri.

En vastaa puhelimeen, en pysty kirjoittamaan kenellekkään mitään mikä sisältää mitään järkevää. Sitä mukaa mitä ihmiset yrittävät auttaa ja ehdottaa ratkaisuja, syvenee vaan epätoivo, sillä osaan tyrmätä kaiken jo entuudestaan. Olenhan mä kokeillu jo kaikkea, ja aina kaikki kusee, ja sitten pitää tulla vielä oikein muistuttamaan asiasta, ihan kun ei riittäisi että joudun elämään sen kanssa.

Haistakaa kaikki vittu.